Lappeenranta - Humppakaupunki ja ylpeä sellainen

Lappeenrannassa kiemurrellaan kiusallisen ilmiön edessä.

Vaikka tuleva suurkaupunki on maakunnan väkevä veturi, on sen tarjoamat kulttuuripalvelut kovasti kortilla. Ainakin silloin kun vertailukohdaksi otetaan Imatra.

Etelä-Karjalan tapahtumakalenteri on jo tovin ollut perin imatrapainoitteinen. Erityisesti kesäaikaan Vuoksen varren kulttuuritarjonta on ollut huomattavasti Lappeenrantaa väkevämpää, laadukkaampaa ja monipuolisempaa. Skaala on ollut laaja balettigaalasta Mustan ja Valkoisen teatterin kautta Rock To The Riverin räimeeseen.

Lappeenrannassa kesät ovat olleet tapahtumajärjestäjille viime vuosina tukalia. Lappeenranta Festivals ei kerännyt kansaa odotetulla tavalla, joskin siihen oli varmasti syynsä myös festivaalin perusajatuksella. Keskellä kesää järjestetty viikon bulkkifestivaali ei maksavaa yleisöä jaksanut kiinnostaa. Linnoituksen Yö puolestaan on tasapainoillut eppunormaali-luokan megatapahtuman ja boheemin pikkufestivaalin välimaastossa. Viimeksi yritettiin jälkimmäistä ja vaikka natiivit vakuuttivatkin tapahtuman olleen onnistunut jäi siitä kuitenkin happamahko maku.

Lappeenrannan kannattaisi katsahtaa menneisyyteensä ylpeästi ja ottaa sieltä käyttöön kaupungin tunnetuin brändi. Ei Lappeenrantaa kansan syvien rivien joukossa tunneta hiekkalinnasta tai SaiPasta, ei vedystä ja atomista tai teknillisestä yliopistosta.

Lappeenranta on humppakaupunki.

Lappeenrantalaiset tuskailevat kaupungin humppamenneisyyden kanssa täysin turhaan. Mitäpä jos humppafestivaalit kaivettaisiinkin hyllyltä ja otettaisiin jälleen käyttöön? Kaupunki keräisi jälleen kymmeniä ja kymmeniä tuhansia kävijöitä ja satamatori hytkyisi humpan tahdissa. Kaupunginjohtaja Miettinen jytkyttäisi avaushumpat ja tottakai Erkki Junkkarisen klassikkosävelmien tahtiin. Viikon kruunuksi Lappeenrannasta lähetettäisiin suuri Humppagaala, jonka konsertin yhteydessä kruunattaisiin luonnollisesti uudet humppakuninkaalliset. Ja tottahan nuorisokonsertissa esiintyisi Eläkeläiset ja voisipa Kotiteollisuus tehdä version Jätkänhumpasta.

Ajatus Humppafestivaalien henkiin herättämisestä ei oikeasti ole niin hullu kuin miltä se kuullostaa ensimmäisellä kerralla. On aivan turha kuvitella, että suuri kansa haluaa tulla katsomaan kaikenmaailman savikannun valajia ja tinapillin soittajia. Aikoinaanhan humppafestivaalit kaatuivat osittain paikkakunnan sivistyneistön ja virkamieskunnan sekä joidenkin poliittisten tahojen vastahakoiseen asenteeseen.

Jos tapahtumia halutaan järjestää pitää miettiä mitä ihmiset todella haluavat. Hiekkalinna on pikantti kuriositeetti, mutta todellista vetonaulaa ei siitä saa.

Miettikääpä miten nätisti humppafestivaalit istuisivat ensi kesän Kuninkuusravien kylkeen.

Siitähän ei enää puutukaan kuin Keskustapuoleen puoluekokous!

Humppa? Tutustu tästä ja ota omaksesi jo tänään!