Tältä ajatukselta ei voi välttyä, kun vierailee Muistojen Imaran ajoissa. Moottoreiden rintakehää täristävää jyrinää, bensan ja pakokaasujen makeaa katkua ja radan varret täynnä ihmisiä.
Kun viisitoistakertainen moottoripyöräilyn maailmanmestari Giacomo Agostini kaasuttaa MV Agustallaan Imatran katuradan pääsuoraa on olo sama kuin kuulisi Highway To Hellin riffin jumalallisella volyymillä. Primitiivistä, mutta kiehtovaa.
Otsikossa on pieni piikki Imatra Big Bandien tunnetuksi tekemää slogania kohtaan. Big Band -musiikillakin on Imatralla toki ystävänsä, mutta moottoriurheiluun perehtyneiden ihmisten määrä ja asiantuntevuus yllättää joka kerta.
Imatralla ajettiin moottoripyörien MM-sarjaa vuosina 1962-1986. Kun katurataa katselee tänä päivänä tuntuu liki mahdottomalta ajatukselta, että kapeilla ja mutkittelevilla kaduilla on joskus ajettu tosi mielessä.
Imatralla ajettiin moottoripyörien MM-sarjaa vuosina 1962-1986. Kun katurataa katselee tänä päivänä tuntuu liki mahdottomalta ajatukselta, että kapeilla ja mutkittelevilla kaduilla on joskus ajettu tosi mielessä.
Kun pyörien letkan sitten näkee vain muutaman metrin päästä katuradalla saa pienen häivähdyksen siitä mitä samalla paikalla on joskus nähty. Moottoriurheilu on tänä päivänä ehkä seuratumpaa ja ammattimaisempaa, mutta karismaa ja glamouria siitä on karissut vuosien saatossa.Siitä glamourista saatiin Imatralla jälleen viikonvaihteessa nauttia.
Giacomo Agostini ja Phil Read - 23 maailmanmestaruutta:
60- ja 70-lukujen pyörien yhteislähtö Imatralla 2008:
Posts
No comments:
Post a Comment