Television talk-show -formaattia on lähestytty Suomessakin monelta kantilta. Tekijöitä ja näkijöitä on ollut jo kymmeniä vuosia ja pyörä on keksitty jo monta kertaa.
Silti Yleisradion ohjelmistossa parisen vuotta pyörinyt Mikko Kuustosen isännöimä "Mansikkapaikka" on tuonut todellakin jotain uutta pöytään.
Sapluuna on yksinkertainen, mutta ehkäpä juuri siinä onkin ohjelman salaisuus. Haastateltavalle annetaan aikaa ja ohjelman tuottajat ovat myös osanneet hyödyntää Yleisradion ohjelma-arkiston, josta haastateltavan eri puolia on tuotu nautittavalla tavalla esille.
Paras esimerkki ohjelman napakympistä oli jakso, missä karjalais-kotkalais-forssalainen monimusikantti Erkki Liikanen tuotiin mansikkapaikalle. Olen aina itse kammonnut "Evakkoreki-Ekiä", mutta vasta Kuustosen penkissä tajusin että Liikasen karjalaisuus todella on aitoa ja että miehen muusikkoura todella on käsittämättömän monipuolinen. Vastaavia ahaa-elämyksiä ohjelma on tarjonnut muitakin.
Toivottavasti ohjelma jatkuu ja älyää lopettaa ajoissa. Onhan toisaalta myös niin, että suomalaisten julkkisten mikropopulaatiossa kiinnostavat kasvot on kaluttu kuiviin nopeasti.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Subscribe To
Posts
Comments
No comments:
Post a Comment